Tarinat

Haapasaun_a.jpg
Haapalauteet maailmalla
Prosaunan vastakkainistuttavat lankkulauteet tehtiin mallisaunaksi Cariitti Oy:n osastolle Interbad-messuille Stuttgartiin. Lauteiden materiaali on kirkasta haapaa... lue lisää
img_3766.jpg
Savusaunan perusteet
Savusaunalla ja perinteisemmillä puulämmitteisillä saunoilla on yksi merkittävä keskinäinen ero - savusaunassa ei ole lainkaan savupiippua, jonka... lue lisää
Naava_ovi_painikkeellinen.jpg
Saunan ovi - käyntikortti saunaan
Taloyhtiön saunaremontti Helsingissä, jossa haluttiin näyttävät käyntiovet saunaosaston tiloihin. Ratkaisu löytyi Prosaunan Naava-ovesta... lue lisää
Tuijalaude_20.60.jpeg
Musta on aina muotia - saunassakin
"Musta sauna ei ole enää in" kuulee useinkin sanottavan. Elävä elämä menee kuitenkin toisin kuten tämän sivustomme monet kuvat kertovat... lue lisää
Katajasauna.jpg
Kuusi ja kataja ne yhteen soppii - saunassakin
Upouuteen omakotitaloon tehtiin sauna, jossa yhdistyvät perinteet moderniin saunantekotapaan - syntyi näyttävä ja asukkailleen viihtyisä ja rentouttava... lue lisää
IMG_4443.JPG
Vaalea ja Tunnelmallinen Sauna
Vaalea ja rauhallinen haapa puulajivalintana antaa tähän saunaan ylellisen vaikutelman. Kokonaisuuden täydentää seinälasitus, sekä... lue lisää
Lepp_rimat.jpg
Tervaleppälaude - ei ihan tavallinen
Helsinkiläiskodin uudet tervaleppälauteet sekä seinä- ja kattopanelit erikoissävytetystä STS 15x125 tervalepästä valmistuivat asiakkaan... lue lisää
JAATINEN_27.jpg
Saunojen 3D-suunnitteluohjelmisto otettu käyttöön
Warkop Oy / Prosauna on ottanut uuden kehitysaskeleen  Yritys käynnisti loppukeväästä 2014 uuden tuotekehitysprojektin, jonka tavoitteena oli... lue lisää
2310.jpg
Erilaiset saunalakit
Saunalakin historia juontaa juurensa tiedettävästi ainakin 1500-luvulle. Tuolta ajalta löytyy tekstiä siitä, kuinka Saksassa punottiin olkihattuja,... lue lisää
saunavasta_vihta_kylpeminen.jpg
Saunavastan mittainen tarina
Vastomisesta puhuttaessa on Suomessa kaksi koulukuntaa. Toiset kutsuu tätä koivusta tehtyä välinettä vastaksi, toisen vihdaksi. Koulukuntien ero on... lue lisää
Savusauna.jpg
Juhannussaunan perinteet
Juhannuksen viettoon yhdistetään yleisimmin rentoutuminen, saunominen, mökkielämä sekä kiireettömät grillaushetket. Juhannuksena... lue lisää
Yleiskuva.jpg
Sauna ja Infrakabinetti - Yhdessä ja Erikseen
Suuren omakotitalon spa-osastoon tehtiin sauna ja infrapunakabinetti. Kokonaisuuden on suunnitellut sisustussuunnittelija Iisa Strand. Vaativat lauderakenteet suunniteltiin... lue lisää
Kuvat_lasien_kanssa.jpg
Näyttävä ja Tehokas kaupunkisauna
Tähän saunaan Prosauna toimitti asennuksineen lauteet, panelit, valaistuksen sekä lasiseinät. Kaikki kotimaista valmistusta. Laudemateriaalina... lue lisää

Savusaunan perusteet

19.12.2016

Savusaunalla ja perinteisemmillä puulämmitteisillä saunoilla on yksi merkittävä keskinäinen ero - savusaunassa ei ole lainkaan savupiippua, jonka johdosta palokaasuilla pystytään lämmittämään itse löylyhuonetta. Savusaunalla on monta kutsumanimeä, kuten rakkaalla lapsella yleensä on. Kutsumanimien ero on pitkälti maantieteellisesti johtuva, kuten Pohjois-Karjalassa savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi. "Musta sauna" kutsumanimi johtuu noesta mitä muodostuu savusaunaan lämmityksen sekä kylpemisen aikana - musta aine on siis täten nokea. 

Savusaunan rakenne on muutoinkin perinteisimpiin saunoihin nähden hieman erillainen. Istuintilat ovat yleensä suuret sekä ovat sijoitettu suhteellisen korkealla itse saunatilaan. Suuremmat savusaunat saattavat olla jopa 30-40 neliön kokoisia, jolloin tilaan mahtuu jopa kymmeniä saunojia samanaikaisesti. Pienemmät savusaunat voivat puolestaan 10 neliön kokoisia. 

Savusaunan erikoisuus pohjautuu pitkälti sen lämmitysmetodiin. Savusauna on käytännössä katsoen "kertalämmitteinen" per saunareissu. Tämä tarkoittaa sitä, että saunaa ei voida lämmittää enää lisää saunomisen aikana. Lämmitysvaiheen aikana savu poistuu välikatossa olevan lakeistorven "lakeisen" tai seinässä olevan luukun eli "räppänän" kautta, joskus jopa raollaan olevasta ovesta. Jotta savusauna toimisi kertalämmiteisesti, edellyttää tämä sitä, että tulipesän läheisyydessä on merkittävästi suurempi määrä lämpöä varaavia kiviä, kuin esimerkiksi jatkuvasti lämmitteisesti toimivissa saunoissa. 

Kun savusaunan kivet ovat riittävän kuumat ja pesä sammunut, heitetään niin kutsutut "häkälöylyt", joiden jälkeen sauna on valmis innokaita kylpejiä varten. Häkälöylyjen tarkoitus on puhdistaa saunan kivien pintaan tarttunutta nokea ja pienhiukkasia pois, jotta löylyjen aikana saunan ilma olisi puhtaampi saunojia varten. Häkälöylyjen heittojen jälkeen saunaa myös tuuletaan hetki, sen koosta riippuen. "Siintymiseen", eli eli hiilloksen sammumiseen ja savun tuulettumiseen tarvitaan yleensä puolesta tunnista tuntiin aikaa. 

Savusaunoilla on tapana myös joskus palaa herkemmin, esimerkiksi sähkölämmitteisiin saunoihin verrattuna. Tämä johtuu pitkälti siitä koska savusaunassa kuumat palokaasut nousevat vapaasti löylytilaan ja näiden reagoidessa kivitilan yläpuolella olevan hapekkaamman ilman kanssa on mahdollista muodostua kemiallinen reaktio, joka tarkoittaa tällöin tuleen leimahtamista. Kiukaan päällä leimahtaneet liekit tarttuvat helposti varsinkin uudemman saunan puurakenteisiin, jolloin on vaara että koko sauna pystyy palamaan maan tasalle. Palokaasujen leimahtamista voidaan estää korkealla ja suurella löylytilalla ja ennen kaikkea rauhallisella saunan lämmittämisen rytmillä. 

Jos et ole vielä päässyt kokemaan savusaunan suloisia ja pehmeitä löylyjä, me Prosaunalla suosittelemme lämpimästi jotta kävisit tämmöiset jossain testaamassa. Savusaunassa mieli ja vartalo lepää, kun pehmeät löylyt aukaisevat vartalon lihasjumeja. Savusaunan ominaistuoksu on myös täysin omanlaatuisensa kokemus. 

Savusaunan lämmittämisestä esimerkkiohjeet löydät esimerkiksi tämän linkin takaa: http://www.ristila.com/wordpress/?p=30

 

Kuvamateriaali: ristila.com


img_3766.jpg