Tarinat
Savusaunan perusteet
Savusaunalla ja perinteisemmillä puulämmitteisillä saunoilla on yksi merkittävä keskinäinen ero - savusaunassa ei ole lainkaan savupiippua, jonka johdosta palokaasuilla pystytään lämmittämään itse löylyhuonetta. Savusaunalla on monta kutsumanimeä, kuten rakkaalla lapsella yleensä on. Kutsumanimien ero on pitkälti maantieteellisesti johtuva, kuten Pohjois-Karjalassa savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi. "Musta sauna" kutsumanimi johtuu noesta mitä muodostuu savusaunaan lämmityksen sekä kylpemisen aikana - musta aine on siis täten nokea.
Savusaunan rakenne on muutoinkin perinteisimpiin saunoihin nähden hieman erillainen. Istuintilat ovat yleensä suuret sekä ovat sijoitettu suhteellisen korkealla itse saunatilaan. Suuremmat savusaunat saattavat olla jopa 30-40 neliön kokoisia, jolloin tilaan mahtuu jopa kymmeniä saunojia samanaikaisesti. Pienemmät savusaunat voivat puolestaan 10 neliön kokoisia.
Savusaunan erikoisuus pohjautuu pitkälti sen lämmitysmetodiin. Savusauna on käytännössä katsoen "kertalämmitteinen" per saunareissu. Tämä tarkoittaa sitä, että saunaa ei voida lämmittää enää lisää saunomisen aikana. Lämmitysvaiheen aikana savu poistuu välikatossa olevan lakeistorven "lakeisen" tai seinässä olevan luukun eli "räppänän" kautta, joskus jopa raollaan olevasta ovesta. Jotta savusauna toimisi kertalämmiteisesti, edellyttää tämä sitä, että tulipesän läheisyydessä on merkittävästi suurempi määrä lämpöä varaavia kiviä, kuin esimerkiksi jatkuvasti lämmitteisesti toimivissa saunoissa.
Kun savusaunan kivet ovat riittävän kuumat ja pesä sammunut, heitetään niin kutsutut "häkälöylyt", joiden jälkeen sauna on valmis innokaita kylpejiä varten. Häkälöylyjen tarkoitus on puhdistaa saunan kivien pintaan tarttunutta nokea ja pienhiukkasia pois, jotta löylyjen aikana saunan ilma olisi puhtaampi saunojia varten. Häkälöylyjen heittojen jälkeen saunaa myös tuuletaan hetki, sen koosta riippuen. "Siintymiseen", eli eli hiilloksen sammumiseen ja savun tuulettumiseen tarvitaan yleensä puolesta tunnista tuntiin aikaa.
Savusaunoilla on tapana myös joskus palaa herkemmin, esimerkiksi sähkölämmitteisiin saunoihin verrattuna. Tämä johtuu pitkälti siitä koska savusaunassa kuumat palokaasut nousevat vapaasti löylytilaan ja näiden reagoidessa kivitilan yläpuolella olevan hapekkaamman ilman kanssa on mahdollista muodostua kemiallinen reaktio, joka tarkoittaa tällöin tuleen leimahtamista. Kiukaan päällä leimahtaneet liekit tarttuvat helposti varsinkin uudemman saunan puurakenteisiin, jolloin on vaara että koko sauna pystyy palamaan maan tasalle. Palokaasujen leimahtamista voidaan estää korkealla ja suurella löylytilalla ja ennen kaikkea rauhallisella saunan lämmittämisen rytmillä.
Jos et ole vielä päässyt kokemaan savusaunan suloisia ja pehmeitä löylyjä, me Prosaunalla suosittelemme lämpimästi jotta kävisit tämmöiset jossain testaamassa. Savusaunassa mieli ja vartalo lepää, kun pehmeät löylyt aukaisevat vartalon lihasjumeja. Savusaunan ominaistuoksu on myös täysin omanlaatuisensa kokemus.
Savusaunan lämmittämisestä esimerkkiohjeet löydät esimerkiksi tämän linkin takaa: http://www.ristila.com/wordpress/?p=30
Kuvamateriaali: ristila.com
